Istun parvekkeella vanhassa rotisko-tuolissa. Jalassa on villasukat ja päällä on lattialta löytyneet rennot vaatteet. Oon keittäny teetä, vaikka mieleni tekisi kovasti kaljaa jääkaapista. Sytytän tupakan ja manaan sitä, että jätin puhelimen sisälle.
Naapurin rouva tulee parvekkeelle ja tervehdin, niin kuin tapoihin kuuluu. Poltan rauhassa tupakkaa ja pohdin, että mikä kaikki vituttaa tänään. Pahinta on se, kun enää ei edes vituta. On turtunut kaikkeen ylimääräiseen, eikä edes jaksa ottaa itseensä tai paheksua muiden toimia. Tupakka loppuu, tee on jäähtynyt ja siirryn sisälle.
Istun koneelle ja selaan mediaa. Taas joku on keksinyt jotain aihetta mistä voi kiillottaa omaa sädekehäänsä ja toinen paheksuu toisen ihmisen virheitä. Ei jaksa kiinnostaa. Helppoja kohteita, mistä voisi kertoa, mikä heissä onkaan vikana.
Avaan ensimmäisen työsähköpostin. "Voisitko..?" No vittu en. Tee itse. Avaan toisen työn sähköpostin. "Nyt pitäisi.." Aha, ei tänään, mulla on vapaa päivä. Laitan sähköpostit kiinni ja avaan skypen. Miljoona uutta viestiä keskustelussa "Pillu #1", ok selvä, joku on keksinyt hauskan vitsin, kiva juttu! Ei ollut edes hauska.
Avaan blogin viidettä kertaa tällä viikolla ja olen kirjoittanut saman verran tekstejä. Yhtään niistä en ole julkaissut. Haen jääkaapista bissen, avaan ja juon. Istun takaisin koneen ääreen ja yritän kirjoittaa. Taaskaan tästä ei tule hevon vittuakaan.
Pohdin et jos muuttas Ruotsiin, ihan vaa läpällä. Tekstaan ihmiselle joka tietää asiasta jotain. Hän ei ota asiaa tosissaan vaan toteaa, että opettele kieli ni katellaan sitten. Jag talar bra svenska tack och knulla min rumpa vittu.
Et sellasta paskaa. Kokeillaan jos ens viikolla irtois paremmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti