Strong independet black woman

*otsikon ei ole tarkoitus olla missään tapauksessa tai yhteydessä rasistinen. Se on sanonta, joten paheksujat paheksuu. hahstag.

Oli perjantai-ilta. Olin siivonnut kämpän pidemmän kaavan kautta, sheivannut itseni ja valmistellut itseni mahdollisimman komeaksi. Ajoin tukkani säädylliseen mittaan, sheivasin pallit ja siistin munakarvat nätiksi ja ajoin vielä perskarvatkin pois, jos vaikka jonkun tekisi mieli rimmailla. My body was ready.

Otin puhelimen käteen ja kirjoitin viestin. Olin odottanut edellisestä viestistä sopivan aikaa, jotta kanssa pelaajalle ei tulisi olo siitä, että olisin jotenkin yli-innokas tai hänen armoillaan. Muotoilin lyhyttä lausettani pitkään, jotta vaikuttaisin sopivan tylyltä, mutta samalla hieman viekkaalta.

"Joo, oon siivonnu koko kämpän ja nyt vietän yksin koti-iltaa. Aika tylsää tosin."

Viestini oli mielestäni täysin selvä. Tule tänne, ota minut, mielellään takaapäin ja sitten ollaan onnellisia. Luultavasti hra. kuudesti laukeava ei jää yöksi, tuskin edes suostuu panemaan, kun hän haluaa odottaa oikeaa hetkeä, mitä en ole vieläkään ymmärtänyt, mutta ainakin jos yllätys tuleekin eteeni, niin onpahan säädyllisen näköinen vartalo.

Odotin vastausta hetken aikaa. Sain yhden ":)" -hymiön. Totesin, että voi helvetti, avasin pornot, runkkasin, laukesin ja totesin valmistautumisen olleen turhaa. Yritin valehdella itselleni uskottavasti, että vapaailta yksin kotona tekisi hyvää, varsinkin, kun seuraavan päivänä olisi kuitenkin duunia.

Meni kaksi tuntia. Tässä välissä olin kävellyt lähikauppaan ja ostanut kahdeksan pakkauksen karhunpentuja, siis lauantai-iltaa varten tietenkin, mutta olin kuitenkin päättänyt avata niistä ensimmäisen. Sen juotuani avasin toisen vaihdoin soittolistaltani soimaan Beyoncen ja makasin x-asennossa lattialla.

Kuudesti laukeavasta ei ollut kuulunut mitään koko illan aikana. Sen sijaan edellisessä kirjoituksessa mainitsemasta koiran pennusta oli tullut elämääni varsinainen riesa. Oikeastaan, ei edes riesa, pentu piristi mua ja mun oloa, jos sellaiselle oli tarvetta ja jollain kierolla tapaa nautin siitä huomiosta, jonka pennulta sain.

Bissen loputtua päätin kerätä itseni. Katselin youtubesta kissa-videoita, vaikka vihaan kissoja ja totesin, ettei pohjalta voi enää päästä, kuin ylöspäin. Sovin lauantai-illalle baarireissun kaverin kanssa ja sunnuntai-aamuna heräsin vieraalta paikkakunnalta. En ollut edes pannut, mikä osoittautui hyväksi asiaksi ja kotiin pääseminen oli taas hyvin vaikeaa olotilasta ja sijainnista riippuen.

Sunnuntai-illan makasin siis darrassa sohvalla sänki kutittaen persettä. Pohdin vakavasti, jos säästäisinkin itseäni avioliittoon ja viiniä joisin vain kirkossa ehtoollisen verran. Tai sitten ei.

Dilemma.

Hankittaessa lemmikkieläintä on tarpeen olla hyvin tietoinen siitä mitä on hankkimassa. Akvaario on varmasti kiva somiste nurkassa, mutta se vaatii ilmeisesti vähintään viikottaista perusteellista hoitoa. Kissa vaatii myös hoitoa ja siltä saa kerran päivässä (ehkä) läheisyyttä ja lämpöä, mutta osaa olla sangen vittumainen olento. Epäilen kaikkia kissoja demoneiksi. Käärmeet, hyönteiset, äyriäiset ja muut ällötykset ovat varmasti jonkun mielestä siistejä juttuja, mutta ei kuitenkaan sovi mulle. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että koirat on mun juttu.

Eräänä kauniina päivänä, tai en edes kyllä muista oliko se kaunis, niin löysin internetistä unelmien koiran. Sillä oli kiva turkki, suloinen naama, hauskat jutut ja vatsalihakset. Ainiin - oli sillä myös hyvä perse. Koira oli selvästi edes jotenkin tasokas, koska se esitteli itseään internetissä lähes tulkoon aina vaatteet päällä, tai jos ei ollut niin ainakin ne meni instagramin natsifiltterin läpi ihan kiltisti.

Aloin tehdä lähempää tuttavuutta koiran kanssa. Alunperin en edes ajatellut, että alkaisin harkitsemaan pennun hankintaa tai miettimään elämääni siihen suuntaan, että pennulla olisi joskus elämässäni merkitystä. Kävikin niin hassusti, että pentu iski silmänsä minuun ja pyysi rapsuttelemaan. Siinä vähän etänä rapsuteltiin, noudettiin palloa ja tutustuttiin. Sittenhän mä tajusin sen karmaisevan totuuden.

Koiran pentu. Sellainen pieni ja suloinen, mutta valmiiksi hyvin koulutettu. Sisäsiisteys ongelmaa ei ole, vaan pentu osaa huolehtia hyvin itse itsestään. Nuoren ikänsä puolesta, voidaan silti kehua, että pentu on varsin valio yksilö ja osaa huolehtia myös hyvin omista asioistaan. Pennun kanssa suurinta ongelmaa tuottaa pennun ikä. Mahdollisena tulevana omistajana, toivoisin pennun olevan vähintään luovutus ikäinen, ennen kuin mahdollisia peliliikkeitä uudeksi omistajaksi aletaan harkitsemaan. Lisäksi pennun kasvattaja asuu hyvin kaukana. Sanoinko jo, että pentu on ehkä söpöintä maailmassa?

Tällä hetkellä se pentu tuijottaa mua, ilmeisesti pitäisi rapsuttaa ja heittää palloa, mutta samalla sellainen pieni (ISO) ääni mun sisällä kieltää rankasti. Olen sata prosenttisen vakuuttunut siitä, että pennulla pitäisi olla joku muu omistaja, kuin minä, vaikka mä kuinka mielelläni rapsuttelisin sitä.

Jaah. Nyt se toi taas pallon ja minä heitin. Nyt se heiluttaa häntäänsä iloisesti ja katselee mua onnellisena. Voi perse.

Oodi kyrvälle.

Miehenä, homona, ex-neitseenä ja mitä näitä nyt meriittejä onkaan, voin todeta, että olen nähnyt elämäni aikana lukuisia peniksiä, jortikoita, makkaroita, nakkeja, kyrpiä, katkarapuja, pippeleitä, veijareita ja veitikoita. Kyrvissä on se hienoa, että kahta samanlaista ei ole. Ne on vähän niin kuin lumihiutaleita. Uniikkeja.

Penikset ovat hienointa maailmassa. Toisin kuin rotkomainen verinen helvetti eli tuttavallisemmin Pimperon Pimpsa, eli Pillu, pippeli on jokaisen miehen suoninen valtikka, maskuliinisuuden huipentuma, tulisalama, jonka voi tunkea vaikka millaiseen salaisuuksien kammioon.

Vaikka oma veitikka on väistämättä paras, niin olen todennut, että maailmasta ei kyllä kammottavat kyrvät lopu. On pientä, tiukkaa esinahkaa, pelkkää esinahkaa, pitkää esinahkaa, ei esinahkaa ollenkaan. Löytyy tikkarin mallista, nakkia, makkaraa, vinoa ja sitten on sellainen maksamakkara patukka et sattuu jo ajatuskin sellaisesta perseessä.

Sen esiin ottaminen on hieno hetki, varsinkin, jos on ylpeä omasta veitikastaan. Palaute minkä kyrvästä voi saada voi satuttaa tai palkita. Sitä on hieno laittaa milloin mihinkin reikään tai leikkiä sillä ihan vaan yksin.

Haluan kyrpää. Haluan persettä. Laskujen mukaan en oo saanu kolmeen viikkoon. Kyrpä.

Voi pillu.

Kokeilin parisuhdetta.

Siis sellaista, missä seurustellaan vaan yhden ihmisen kanssa ja ei käydä nussimassa muita. Oli aika mieletöntä. Toki yritin ehdottaa, sillei ihan kauniisti, että jos vähän nussittais muitakin, mutta toiselle osapuolelle tämä ei käynyt, vaikka se sitten kävikin nussimassa muita. Ei se mua haitannut. En ole sinänsä ymmärtänyt ikinä, että mikä siinä pettämisessä on sitten niin hirveää. Toki, jos sovitaan jotain, niin kyllähän se luottamus menee, jos ei leikitä samoilla säännöillä, mutta ei se seksin harrastaminen ollut se ongelma.

Sitä leikkiä ei kauaa kestänyt. Onneksi. Jälkeenpäin ajateltuna, oon ollut itse asiassa aika tyytyväinen, koska tuli ikävä sinkkuilua. Eron jälkeen tein näyttävän comebackin tinderiin, grindriin, vaihdoin parisuhde statuksen qruiseriin ja jatkoin pokaamista. Näyttävä comeback ei kuitenkaan onnistunut, koska mun markkina-arvo on nyt jostain syystä laskenut. En ymmärrä miksi.

Pääsin taas panemaan. Satunnaisesti, ketä huvitti ja ei tarvinnut vaihtaa puhelin numeroita. Eräänä sunnuntai-iltana otin luokseni yhden pojan. Tein lettuja, koska tinderissä olin niin luvannut. Syötiin letut ja alettiin panemaan. Pantiin aamu neljään asti. Oli mieletöntä. Aamulla menin luennolle nukkumaan ja valitin luokkatovereille kovaan ääneen, etten enää ikinä harrasta lakanaurheilua niin myöhään, jos aamulla on luento. Olisin mieluusti pannut toistekin, mutta tämä ei sitten pojalle kelvannut. Noh ei sitten.

Pari viikonloppua tämän jälkeen heräsin hirviön vierestä. Ei sellaisen "kaunotar ja hirviö" -hirviön vierestä, missä hirviön sisältä paljastuukin komea satujen prinssi, vaan ihan oikeasti aamulla vitutti ja mietin missä ollaan ja miten helvetissä täältä pääsee pois. Kamalinta tässä tilanteessa oli se,että ns. "hirviö" oli keittänyt kahvia ja kohteliaana nuorena miehenä minä join kahvin. Päätä jomotti ja mietin, et onneksi ei pantu kunnolla ja onneksi olin sammunut. Onneksi pääsin livistämään hyvin nopeasti.

Pari viikkoa sitten tapasin yhden pojan. Se kiinnostui musta ja mä tavallaan siitä. Olihan se ihan mukava, ulkonäkö oli semmonen 7½, mut ainakin korvien välistä löytyi muutakin, kun kyrpä ja mällit. Siinä sitten käytiin muutaman kerran ulkona ja sovittiin sitten, että aletaan tapailla.

Tapailla. Miten vitussa tapaillaan? Kyllähän mä olin ihmisiä tavannut, nähnyt ja käynyt ihan treffeillä, mutta tässä oli nyt virallinen sopimus tapailusta. Soitin seuraavana päivänä ystävälleni ja kysäisin, että mitä tässä tapahtuu. Ilmeisesti, tässä välissä ei saa panna muita, eikä panna keskenään. Siis häh, kyllähän se auto pitää koeajaa ennen kuin sen ostaa? Ilmeisesti pointti onkin siinä, että se seksi on nyt se viimeinen askel ennen parisuhdetta.

Jahas, eli nyt ois vissiin tarkotus istua jalat ristissä Jeesus mielessä siihen asti, että pannaan. No odotellaan sitä sitten. Saa nähä miten käy.

Ainiin, sain kommentin. Siis joku lukee tätä. Hienoa. Kommentoikaa lisää! Lupaan olla aktiivisempi! <3